KIERTOTALOUS

ECCU – Energy Carbon Capture & Utilisation

Kestävyys ja päästöttömyys ovat Westenergyn strategian keskiössä ja keskeisiä kysymyksiä myös omistajillemme, liikekumppaneillemme ja koko Vaasan seudulle. Westenergyn tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto 2030-luvun alkuun mennessä, ja viime vuoden aikana tämä tavoite on saanut merkittävän sysäyksen eteenpäin hiilidioksidin talteenotto- ja hyötykäyttöhankkeen (ECCU) etenemisen myötä.

ECCU-projektin päätavoitteena on minimoida Westenergyn laitoksen savupiipusta vapautuvat hiilidioksidipäästöt ja edistää hiilidioksidin uudelleenkäyttöä teollisessa mittakaavassa. Vuoden 2023 lokakuussa solmimme CPC Finland Oy:n ja Prime Capital AG:n sekä heidän yhteisyrityksensä Koppö Energia Oy:n kanssa aiesopimuksen alansa huippua edistävän hiilidioksidin talteenottolaitoksen kehittämiseksi, rakentamiseksi ja operoimiseksi. 

Hanke sai 20 miljoonan euron energiainvestointituen Työ- ja elinkeinoministeriöltä joulukuussa 2023 ja talteenottolaitoksen suunnittelu eteni viime vuoden aikana jo pitkälle. Laitoksen toteutukseen ja hallintaan perustetun hankeyhtiön, Eccu Oy:n, tueksi valittiin maaliskuussa 2024 rakennuttajakonsultin tehtävään Ramboll Denmark A/S ja heinäkuussa 2024 solmittiin sopimus talteenotto- ja nesteytysprosessin esisuunnittelu-urakan toteuttamiseksi Andritz AG:in kanssa.

Viime vuoden aikana hanke onkin edennyt suunnitelmallisesti yhdessä yhteistyökumppanien kanssa FEED-esisuunnitteluvaiheeseen (Front-End Engineering Design), jonka avulla varmistetaan teknisten, taloudellisten ja operatiivisten ratkaisujen toteutettavuus ennen lopullista investointipäätöstä. Tämä suunnitteluvaihe on ollut keskeinen, sillä sen aikana olemme vahvistaneet laitoksen teknisen konseptin ja rakenteen, suunnitelleet toteutusvaiheen yksityiskohdat sekä valmistelleet laitoksen toteutuksen kannalta keskeiset lupa-asiat.

”Hankkeen eteneminen vuonna 2024 on ollut mahdollista motivoituneen ja ammattitaitoisen tiimimme sekä erinomaisesti toimivien kumppanuuksiemme ansiosta. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa olemme luoneet vankan perustan hankkeen toteuttamiselle, ja odotamme innolla seuraavia kehitysaskeleita matkalla kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta”, kertoo ECCU-hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Westenergyn Tekninen päällikkö Kai Alavillamo.

Viime vuoden aikana myös sääntelyn osalta tapahtui edistysaskeleita. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa saatiin ratkaistua tulevan laitoksen lupatarpeisiin liittyvät asiat. Kesällä 2024 viranomaispäätös vahvisti, ettei talteenotto- ja nesteytyslaitos edellytä erillistä ympäristölupaa, mikä nopeutti hankken toteutuksen luvituprosessia merkittävästi. Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa Westenergyn alueen asemakaavan muutoksen, jonka myötä Westenergyn tonttialueelle voidaan sijoittaa hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön liittyvää toimintaa.

Hankkeen pitkäaikaisvaikutukset ovat huomattavia. Laitos vähentää valmistuessaan Westenergyn jäte-energialaitoksen savukaasun hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, sillä käyttöönoton jälkeen uusi laitosyksikkö pystyy ottamaan talteen jopa 95 % savukaasujen hiilidioksidista. Nesteytettyä hiilidioksidia toimitetaan synteettisten polttoaineiden valmistukseen Koppö Energian tulevalle laitokselle Kristiinankaupunkiin. Määrä vastaa arviolta noin 20 000 henkilön vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. 

Lisäksi hiilidioksidia on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa myös pysyvästi hiiltä sitovien tuotteiden valmistukseen. Viime vuoden aikana selvitystyötä hiilidioksidin loppukäyttäjistä eri teollisuuden aloilla sekä kaupallisista edellytyksistä kierrätetyn hiilidioksidin käyttöön eri tuotteissa onkin tehty Westenergyllä aktiivisesti. 

”Laitos tarjoaa lähteen korkealaatuiselle kierrätetylle hiilidioksidille, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi synteettisten polttoaineiden tuotannossa, rakennusteollisuuden mineraalituotteiden valmistuksessa ja kemianteollisuuden prosesseissa. Yhteistyö Koppö Energian kanssa korostaa hankkeen potentiaalia tukea vihreää siirtymää ja luoda uutta liiketoimintaa Suomeen edelläkävijänä Euroopassa”, kertoo Westenergyn strategisista hankkeista vastaava Head of Business Intelligence Juha Ripatti hiilidioksidin käyttötarkoituksista. 

Hanke on vuoden aikana herättänyt kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla innovatiivisuutensa ansiosta. Kaikkineen ECCU-hanke tukee Vaasan alueen teollisuuden kehitystä, luo uusia investointimahdollisuuksia sekä edistää kestävän kiertotalouden tavoitteita Suomessa. 

Viime vuonna edistystä tehtiin hiilidioksidin talteenotto- ja hyötykäyttöhankkeen ohella erityisesti tekoälyratkaisujen ja kiertotalouden materiaalivirtojen hallinnan kehittämisessä. 

Vuonna 2024 Westenergy jatkoi aktiivista panostustaan kiertotalouden kehittämiseen hiilidioksidin talteenotto- ja hyötykäyttöhankkeensa lisäksi osallistumalla myös muihin merkittäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tukevat Suomen ja EU:n kiertotaloustavoitteita ja mahdollistavat entistä käytännönläheisempiä ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin. Kiertotaloushankkeet toteutuvat yhteistyössä useiden alojen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Viime vuonna edistystä tehtiin erityisesti tekoälyratkaisujen ja kiertotalouden materiaalivirtojen hallinnan kehittämisessä. Lisäksi tuimme ja seurasimme aktiivisesti uusiutuvan energian sekä vedyn tuotannon tehostamiseen tähtääviä hankkeita. 

Vuonna 2024 aloitettiin kaksi uutta hanketta, joissa Westenergy toimii merkittävässä roolissa.

Vuonna 2024 aloitettiin kaksi uutta hanketta, joissa Westenergy toimii merkittävässä roolissa. Näistä toinen on MAP-UP-P2X-hanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa alueen hiilidioksidi- ja materiaalivirtoja sekä selvittää niiden teollisia hyödyntämismahdollisuuksia Pohjanmaalla. Westenergy on tällä saralla keskeinen alueellinen toimija ja toimimme hankkeessa asiantuntijana. Vuoden 2024 aikana hankkeessa järjestettiin työpajoja, tehtiin monialaista tutkimustyötä ja järjestettiin tapahtumia, jotka ovat tuoneet uusia näkökulmia ja kumppanuusmahdollisuuksia hiilen kierrättämiseksi länsirannikolla. MAP-UP-P2X-hanke tukee Westenergyn tavoitetta kehittää hiilen kierrätystä osana vastuullista kiertotaloutta, ja sen lopputuloksena syntyy muun muassa maakunnallinen tiekartta sekä suosituksia jatkoinvestointeja varten.

Keväällä 2024 käynnistyi myös valtakunnallinen Euroopan unionin osarahoittama Ekoälyä-hanke, joka keskittyy tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämiseen yhdyskuntajätteen lajittelun ja kierrätyksen tehostamisessa. Kiertotalouden tehostaminen edellyttää laajamittaisempaa, laadukkaampaa sekä kattavampaa datan keräämistä ja jakoa jätehuoltojärjestelmässä. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää tekoälyyn ja sensoritekniikkaan perustuvia ratkaisuja, jotka tunnistavat kierrätyskelpoisia materiaaleja sekalaisen yhdyskuntajätteen seasta. Sensoritekniikkaan perustuvia ratkaisuja on mahdollista hyödyntää eri vaiheissa jätehuollon arvoketjua, esimerkiksi jäteastioissa, jätteenkeräysautoissa ja jätteen käsittelylaitoksilla. Tärkeänä osana hanketta on myös jätehuollon ja kiertotalouden toimijoiden välisen dataekosysteemin kehittäminen. 

Ekoälyä-hanke toteutuu yhteistyössä Haaga-Helian, Turun yliopiston ja Westenergyn kesken. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen koordinoinnista, Turun yliopisto vastaa tunnistamisratkaisujen teknisestä toteutuksesta ja Westenergy omistajineen tarjoaa pilotoinnille teolliset puitteet. Onnistunut yhteistyö viime vuoden aikana onkin mahdollistanut suunnitelmien etenemisen kohti pilotointivaihetta, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025 muun muassa Westenergyn Mustasaaressa sijaitsevalla jäte-energialaitoksella.  

Onnistunut yhteistyö viime vuoden aikana on mahdollistanut suunnitelmien etenemisen kohti kaupallista pilotointia, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025 muun muassa Westenergyn Mustasaaressa sijaitsevalla jäte-energialaitoksella.

Kesällä 2024 Westenergyllä kiertotalousasiantuntijan rooliin astunut Ceyda Ceri on ollut keskeinen tekijä Ekoälyä-hankkeessa. Hänen vastuullaan on ollut muun muassa automaattisten jätteentunnistus- ja tarkastusjärjestelmien tutkimustyö ja pilotoinnin suunnittelu. Lue alta kiertotalousasiantuntija Ceyda Cerin kokemuksista Ekoälyä-hankkeen parissa viime vuonna sekä tekoälyn roolista jätehuollossa. 

Vastuullista ja vakaata energiantuotantoa 

Westenergyn tuotannollinen tavoite on hyödyntää kierrätykseen soveltumaton osa yhdyskuntajätteestä mahdollisimman tehokkaasti ja puhtaasti energiantuotannossa. Westenergyn jäte-energialaitoksen tuottamalla energialla onkin paikallisesti suuri ympäristövaikutus vähentäen fossiilisten polttoaineiden tarvetta energiantuotannossa. 

Energiaa voidaan hyödyntää kahtena eri muotona, sähkönä ja kaukolämpönä, ja niiden tuotannollista suhdetta pystytään säätämään. Markkinatilanteen ja sähkömarkkinoiden hintavaihteluiden vuoksi viime vuonna energiantuotanto painottui aiempiakin vuosia enemmän kaukolämmön tuotantoon. Sähkön ja kaukolämmön tuotannon optimointi on jatkunut tiiviissä yhteistyössä Vaasan Sähkö Oy:n kanssa. 

Kaukolämpöä tuotimme 390 gigawattituntia, mikä kattaa yli 50 % Vaasan alueen kokonaiskaukolämpötarpeesta. Kesällä 2024 tuotimme aiempien vuosien tapaan kaiken Vaasan alueella tarvittavan kaukolämmön. 

Viime vuonna tuotimme 390 gigawattituntia kaukolämpöä, mikä kattaa yli 50 % Vaasan alueen kokonaiskaukolämpötarpeesta. 

Energiantuotannon kannalta jäte on haastava raaka-aine, sillä se koostuu vaihtelevista materiaaleista. Merkittävä vaihtelu hyödynnettävän jätteen koostumuksessa hankaloittaa puolestaan prosessin tasaista ohjausta ja aiheuttaa kuormitusta laitoksen laitteistoille ja savukaasujen puhdistukselle. Vuoden 2024 aikana näihin haasteisiin onnistuttiin kuitenkin vastaamaan omistajayhtiöidemme kanssa tehtyjen jätekauppojen kautta, jotka ovat parantaneet meille toimitettavan jätteen laatua ja tasaisuutta, mikä puolestaan on helpottanut laitoksen toimintaa ja tehon hallintaa. Lisäksi olemme alkaneet vastaanottaa jätettä myös muualta Euroopasta, erityisesti alueilta, joilla kaatopaikkasijoitus on edelleen yleistä. Tämä on vahvistanut raaka-aineen saatavuutta ja varmistaa, että voimme hyödyntää jätettä mahdollisimman tehokkaasti energiantuotannossa myös tulevaisuudessa.

Yhteistyö omistajayhtiöidemme kanssa sekä myös jätteen vastaanottaminen muualta Euroopasta ovat parantaneet jätteen laatua ja saatavuutta, mikä on helpottanut laitoksen toimintaa ja tehon hallintaa energiantuotannossa. 

Westenergyn laitoksen operoinnista vastaavat tuotantopäällikkö sekä 15 työntekijän muodostama käyttöhenkilöstö. Kunnossapitotiimi puolestaan vastaa laitoksen päivittäisistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä ja tarttuu vikatilanteisiin. Tuotanto- ja kunnossapitotiimin saumaton yhteistyö on taannut sen, että vikatilanteet on saatu huomattua ja korjattua ajoissa. Näin ollen myös laitoksen käytettävyys on jatkunut hyvällä tasolla, mikä puolestaan on taannut vakaan energiantuotannon. 

Kunnossapidolla luodaan edellytykset laitoksen korkealle käytettävyydelle

Vuonna 2024 laitoksen käytettävyys jatkui erittäin hyvällä tasolla – 95,5 %

Kunnossapitotoiminnan päätavoite on luoda edellytykset sille, että Westenergyn jäte-energialaitoksen on mahdollista olla ympärivuorokautisessa toiminnassa lähes koko vuoden ajan, lukuun ottamatta kahden viikon mittaista vuosihuoltoa. Vuonna 2024 laitoksen käytettävyys jatkuikin erittäin hyvällä tasolla – 95,5 %. Korkeaan käytettävyyteen ovat vaikuttaneet merkittävästi suunnitelman mukaisesti suoritetut ennakkohuoltotyöt sekä ammattitaitoinen ja laitoksen tekniikan tunteva henkilöstö.  

Korkeaan käytettävyyteen ovat vaikuttaneet merkittävästi suunnitelman mukaisesti suoritetut ennakkohuoltotyöt sekä ammattitaitoinen ja laitoksen tekniikan tunteva henkilöstö. 

Westenergyn kunnossapitotiimin muodostavat kunnossapitopäällikkö, sähkö- ja automaatioasentajat, mekaaniset asentajat sekä mekaanisen kunnossapidon työnsuunnittelija. Toimintamme merkittävänä tukipilarina toimii myös laitoksen toiminnan kannalta tärkeiden laitteiden toimittajien huoltoverkostot.   

Erityisesti ennakkohuolto ja huoltosuunnittelu ovat tukeneet Westenergyn laitoksen toiminnan jatkuvuutta. Viime vuonna energiantuotanto keskeytettiinkin vain jokavuotisen kaksi viikkoa kestävän vuosihuoltojakson ajaksi. Vuosihuollon aikana laitoksessa tehdään sellaisia huolto- ja kunnossapitotöitä, joita ei ole mahdollista toteuttaa laitoksen ollessa toiminnassa. 

Vuosihuolto ajoitettiin viime vuonna kevääseen aiempien vuosien tapaan, sillä tällöin lämmitystarve ja siten myös kaukolämmön kysyntä on matala. Vuosihuollon keskeisenä tavoitteena on huoltotöiden tehokas toteuttaminen ja laitoksen nopea palautus toimintaan. Viime vuonna vuosihuoltoon osallistui Westenergyn oman kunnossapito- ja käyttöhenkilöstön lisäksi noin 160 ulkopuolista ammattilaista. Henkilömäärä oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, mikä mahdollisti lisääntyneiden projektitöiden tehokkaan toteutuksen. 

Vuosihuollon aikana toteutettiin kattavia kunnossapitotoimia, erityisesti arinan osalta, joka on yksi laajimmista vuosittaisista huoltotyökohteista. Huoltojakson aikana esimerkiksi huollettiin kattilatuhkan ketjukuljettimet. Uusina ratkaisuina vuosihuollossa otettiin käyttöön turbiinin säätö-öljyjärjestelmän puhdistuslaite sekä parannettiin materiaalikestävyyttä savukaasujen puhdistukseen käytettävien komponenttien osalta. 

Myös uusi kunnossapitojärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna, ja sen myötä raportointi sekä kunnossapitotöiden dokumentointi ovat kehittyneet. 

Myös uusi kunnossapitojärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna, ja sen myötä raportointi sekä kunnossapitotöiden dokumentointi ovat kehittyneet. Uusi järjestelmä parantaa työlistan hallintaa, tarkastus- ja huoltokohteiden suunnittelua sekä töiden raportointia. Lisäksi työlupakäytäntöjä on kehitetty järjestelmän uusinnan kautta digitaaliseksi. 

Tulevana vuonna kunnossapidon tavoitteena on jatkaa laitoksen korkean käytettävyyden varmistamista aktiivisen kunnonvalvonnan ja ennakoivan huollon avulla. Westenergyn jäte-energialaitos on ollut käytössä vuodesta 2012 lähtien, ja luonnollisesti laitoksen ikä vaatii myös kunnossapidon huoltosuunnittelussa huomioita tulevaisuudessa, jotta laitoksen toimintavarmuus säilyy korkeana. Suunnitteilla on esimerkiksi arinan säädön muuttaminen jatkuvatoimiseksi, mikä parantaa palamisprosessin tasaisuutta ja laitteiden kestävyyttä. 

Pohjatuhkan kierrättäminen ja siitä talteen otetun mineraaliaineksen hyödyntäminen auttaa säästämään luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta. 

Westenergyn jäte-energialaitoksen toiminnasta muodostuu pohjakuonaa, joka koostuu tuhkasta sekä palamattomista aineista, kuten metallista. Pohjakuonasta erotellaan suurimmat metalliesineet erilleen jo Westenergyn laitoksella, ja ne toimitetaan kierrätettäväksi uusiksi metallituotteiksi.  Metallien seulonnan jälkeen jäljelle jäävä pohjakuona toimitetaan jatkokäsiteltäväksi kierrätysmateriaaliksi yhteistyökumppanillemme Suomen Erityisjäte Oy:lle.

Jatkokäsittelyssä pohjakuonasta erotellaan hiekan ja soran kaltaista materiaalia, niin sanottua mineraaliainesta. Tämä mineraaliaines soveltuu maanrakennusmateriaaliksi, ja sitä voidaankin käyttää esimerkiksi betonituotteiden valmistuksessa ja infrarakentamisen pohjamateriaalina. Samalla myös erotellaan pienemmät jäljelle jääneet metallikappaleet, jotka ohjataan kierrätykseen.

Pohjatuhkan kierrättäminen ja siitä talteen otetun mineraaliaineksen hyödyntäminen auttaa säästämään luonnonvaroja, sillä sen käyttö korvaa neitseellisiä materiaaleja, kuten luonnon hiekkaa ja soraa. Neitseellisten materiaalien korvaaminen kierrätetyillä mineraaleilla tukee samalla Euroopan Unionin kestävän kehityksen tavoitteita ja edistää kiertotaloutta. Viime vuonna noin 19 360 tonnia toimittamastamme pohjakuonasta eroteltua mineraaliainesta käytettiin maanrakennusaineena. 

Metallin kierrättäminen puolestaan vähentää moninkertaisesti muun muassa hiilidioksidipäästöjä verrattuna primäärimetallien tuotantoon, joka vaatii luonnon raaka-aineiden, kuten malmin, louhintaa ja jalostusta – prosessia, joka kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Siksi myös arvokkaiden metallien talteenotto pohjatuhkasta on tärkeää. Talteen otetusta metallista voidaan kierrättää esimerkiksi terästä, alumiinia, kuparia ja sinkkiä. Viime vuonna jo yksistään Westenergyn laitoksella eroteltuja suurempia metalliesineitä kierrätettiin 410 tonnia. Kaikkineen Westenergyn pohjakuonasta eroteltuja metallikappaleita kierrätettiin 3268 tonnia uusiksi metallituotteiksi. 

Pohjakuona käsitellään ympäristöluvan edellyttämällä tavalla, ja sen hyötykäyttöä kehitetään jatkuvasti.

Pohjakuona käsitellään ympäristöluvan edellyttämällä tavalla, ja sen hyötykäyttöä kehitetään jatkuvasti kiertotalouden edistämiseksi. Pohjakuonan käyttö eri maanrakenteissa on aktiivisen tutkimuksen kohteena, jotta viranomaiset saisivat siitä riittävästi tietoa ja sen soveltaminen rakenteisiin olisi entistä helpompaa. Lisäksi tutkitaan keinoja laajentaa hyötykäyttöä siten, että se voisi korvata entistä enemmän neitseellisiä luonnonvaroja, jotka ovat kalliimpia sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. On myös tärkeää löytää paikallisia käyttökohteita, jotta pitkät kuljetusmatkat eivät muodostuisi esteeksi pohjakuonan hyödyntämiselle.